Autokatoksen kattotyyppi on yksi ensimmäisistä valinnoista, jonka katoksen hankkija tekee – ja se vaikuttaa enemmän kuin moni arvaa. Kattomuoto määrittää katoksen ulkonäön, ohjaa lumen ja sadeveden kulkua pihalla ja näkyy suoraan hinnassa. Kaksi ylivoimaisesti yleisintä vaihtoehtoa ovat pulpettikatto ja harjakatto.
Me Kotikatoksella toteutamme molempia kattotyyppejä arkkitehtimme suunnittelemiin katoksiin, joten näemme joka viikko, millaisiin pihoihin kumpikin sopii. Tässä artikkelissa vertailemme pulpettikaton ja harjakaton erot, käymme läpi katemateriaalit huovasta valokatteeseen ja kerromme, miten lumikuorma otetaan mitoituksessa huomioon.
Tärkeimmät nostot artikkelista
- Pulpettikatto on autokatosten yleisin ja edullisin kattotyyppi – yksi lape, yksinkertainen rakenne ja moderni ilme
- Harjakatto jakaa lumikuorman kahteen suuntaan ja sopii perinteisen talon pariksi
- Kattotyyppi kannattaa valita talon tyylin mukaan – kaavamääräykset voivat myös ohjata kattomuotoa
- Suomessa katokset mitoitetaan kestämään satojen kilojen lumikuormat neliötä kohti alueesta riippuen
- Katemateriaalin valinta riippuu katon kaltevuudesta: loivalle lappeelle huopa tai lukkosaumapelti, jyrkemmälle myös profiilipelti
- Me Kotikatoksella suunnittelemme autokatoksen kattotyypin, kaltevuuden ja katteen valmiiksi kokonaisuudeksi – sinun ei tarvitse laskea mitoituksia itse
Mihin autokatoksen kattotyyppi vaikuttaa?
Kattotyyppi vaikuttaa neljään asiaan: ulkonäköön, lumen ja veden hallintaan, rakenteeseen ja hintaan. Katos on pihan näkyvimpiä rakennuksia, joten sen kattomuodon on hyvä keskustella päärakennuksen kanssa – moderni tasalinjainen talo saa parikseen yleensä pulpettikaton, perinteinen harjakattoinen talo harjakaton.
Käytännön puolella kattomuoto määrää, mihin suuntaan lumi ja sadevesi katolta poistuvat. Tämä kannattaa miettiä jo suunnitteluvaiheessa: lumen ei haluta liukuvan kulkuväylälle, sisäänkäynnin eteen tai naapurin puolelle. Rakentamismääräykset edellyttävät, että kulkutiet suojataan katolta putoavalta lumelta ja jäältä esimerkiksi lumiestein (ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017).
Myös kunnan kaava voi ohjata valintaa. Asemakaava-alueella määräykset voivat ottaa kantaa kattomuotoon, kattokaltevuuteen tai harjan suuntaan, joten kattotyyppi kannattaa tarkistaa samalla, kun selvität autokatoksen rakennuslupa-asiat.
Pulpettikatto autokatoksessa – yksinkertainen ja moderni
Pulpettikatto eli lapekatto on autokatosten selvästi yleisin kattotyyppi. Siinä on yksi kalteva lape, joka ohjaa lumen ja sadeveden hallitusti yhteen suuntaan. Rakenne on yksinkertainen: vähemmän kattopintaa, vähemmän materiaalia ja suoraviivaisempi runko kuin harjakatossa.
Pulpettikaton edut tiivistetysti: se on edullisin toteuttaa, sen matala ja selkeä profiili sopii moderniin pihapiiriin, ja se on luonteva valinta myös talon kylkeen tai päätyyn kiinnitettävään katokseen, jossa lape jatkaa talon linjoja. Yksisuuntainen vedenpoisto tekee myös sadevesijärjestelmästä yksinkertaisen – kourut tarvitaan vain yhdelle räystäälle.
Suunnittelussa on yksi muistettava asia: koko katon lumi ja vesi tulevat alas samalta reunalta. Siksi lappeen alareuna suunnataan sinne, missä liukuva lumi ei haittaa – ei autojen ajolinjalle eikä kulkuväylälle. Kun suuntaus tehdään oikein, pulpettikatto on huoleton ratkaisu vuosikymmeniksi.
Harjakatto autokatoksessa – klassikko, joka jakaa lumikuorman
Harjakatossa on kaksi lapetta, jotka kohtaavat katon harjalla. Lumi ja sadevesi jakautuvat kahteen suuntaan, jolloin yhdelle räystäälle kertyvä kuorma puolittuu. Harjan ansiosta katoksen alle syntyy myös korkeampi ja avarampi tila.
Harjakaton vahvuus on ulkonäkö perinteisemmässä ympäristössä. Jos päärakennuksessa on harjakatto, samaa muotoa toistava katos istuu pihaan niin kuin se olisi aina ollutkin siellä. Symmetrinen muoto toimii hyvin myös vapaasti pihalle sijoitettavassa katoksessa, joka näkyy useammasta suunnasta.
Kääntöpuolena harjakatto vaatii enemmän rakennetta: kaksi lapetta, kattoristikot ja enemmän katemateriaalia. Tämä näkyy hinnassa ja hieman pidemmässä asennusajassa. Kahden lappeen vuoksi myös sadevesikourut tarvitaan molemmille räystäille.
Pulpettikatto vai harjakatto? Vertailu ja valintaohje
Kumpikaan kattotyyppi ei ole toista ”parempi” – oikea valinta riippuu talosta, pihasta ja budjetista. Erot tiivistettynä:
| Ominaisuus | Pulpettikatto | Harjakatto |
|---|---|---|
| Rakenne | Yksi lape, yksinkertainen | Kaksi lapetta, harja |
| Hinta | Edullisempi | Hieman kalliimpi |
| Lumen ja veden poisto | Yhteen suuntaan (suunnattava oikein) | Jakautuu kahteen suuntaan |
| Ulkonäkö | Moderni, matala profiili | Perinteinen, symmetrinen |
| Sopii parhaiten | Moderni talo, talon kylkeen kiinnitys | Harjakattoinen talo, vapaasti seisova katos |
| Sadevesikourut | Yhdelle räystäälle | Molemmille räystäille |
Nyrkkisääntö on yksinkertainen: anna talon tyylin päättää. Katos on onnistunut silloin, kun se näyttää kuuluvan pihaan. Jos talon arkkitehtuuri sallii molemmat, pulpettikatto on tyypillisesti kustannustehokkain valinta – siksi se on esimerkiksi kahden auton katoksissa asiakkaidemme yleisin valinta.
Lumikuorma ratkaisee autokatoksen mitoituksen
Suomessa katon on kestettävä satojen kilojen lumikuorma jokaista neliömetriä kohti. Rakenteiden mitoituksessa käytettävät peruslumikuormat vaihtelevat alueittain: Lounais-Suomessa mitoitusarvot ovat pienimmillään noin 200 kilon luokkaa neliölle, kun Lapissa ja Koillismaalla varaudutaan jopa 350 kiloon neliölle. Kevyt ei siis autokatoksen katossa tarkoita heiveröistä – kattoristikoiden ja rungon on oltava mitoitettu oman alueen kuormille.
Lumen paino yllättää monet. Kuten Ilmatieteen laitos havainnollistaa:
”Esimerkiksi jos omakotitalon katon pinta-ala on 150 m², ja sille on kertynyt 15 cm lumikerros, niin katolla oleva lumi painaa 15 kg/m². Yhteensä katolla oleva lumi painaa 2 250 kg eli 2,3 tonnia.”
Ja tuo on vasta kevyttä pakkaslunta – märkä kevätlumi painaa moninkertaisesti. Talven lumikuormatilannetta voi seurata viranomaisten ylläpitämästä vesi.fi-lumitilannepalvelusta. Kattotyyppien välillä ero on käytännössä lumen käyttäytymisessä, ei kestävyydessä: oikein mitoitettuna sekä pulpetti- että harjakatto kantavat oman alueensa kuormat. Meidän katoksemme mitoitetaan aina kohteen sijainnin mukaan kunnon kattorakenteilla – tämä on yksi syy, miksi emme suosittele kevytrakenteisia pressuratkaisuja Suomen talveen.
Autokatoksen katemateriaalit: huopa, pelti vai valokate?
Kattotyypin lisäksi valitaan katemateriaali, ja tässä katon kaltevuus ohjaa valintaa. Toteutamme katoksiin neljää päävaihtoehtoa:
Huopa eli bitumikermi sopii loivillekin lappeille ja on hiljainen sateella. Se on luonteva valinta matalaprofiiliseen pulpettikattoon ja mukailee talon huopakattoa.
Lukkosaumapelti on sileälinjainen peltikate, joka soveltuu loiville katoille tavallista profiilipeltiä paremmin tiiviin saumarakenteensa ansiosta. Moderni ulkonäkö sopii erityisesti pulpettikattoon.
Profiilipelti on kestävä ja kustannustehokas perusratkaisu, joka toimii parhaiten, kun lappeessa on riittävästi kaltevuutta veden ja lumen poistumiseen. Väri valitaan talon katon mukaan.
Valokate tai lasikate päästää valon katoksen alle ja pitää katoksen ilmeen kevyenä. Valokatetta käytetään usein myös osana katosta, esimerkiksi sisäänkäynnin kohdalla.
Paras yhdistelmä syntyy, kun katemateriaali valitaan yhdessä kattotyypin ja kaltevuuden kanssa – ei irrallaan. Siksi käymme materiaalivalinnat läpi maksuttomalla suunnittelukäynnillä pihassa, jolloin katteen väri ja tyyppi voidaan sovittaa suoraan päärakennukseen.
Miten kattotyyppi vaikuttaa autokatoksen hintaan?
Kattotyypin osuus kokonaishinnasta on maltillinen mutta todellinen: pulpettikatto on yksinkertaisemman rakenteensa ansiosta edullisempi, harjakatto lisää materiaalin ja työn määrää. Suurin hintavaikutus tulee kuitenkin kokonaisuudesta – katoksen koosta, varastosta ja maatöistä.
Suuruusluokat käyttövalmiina toimitettuna: yhden auton katos maksaa noin 11 000–15 000 € ja kahden auton katos varastolla noin 19 500–24 000 €. Kattorakenne ja katemateriaali ovat näiden haarukoiden sisällä yksi hintaan vaikuttava tekijä muiden joukossa. Tarkemman erittelyn siitä, mistä katoksen hinta muodostuu, löydät autokatoksen hintaoppaastamme.
Usein kysytyt kysymykset
Kumpi on edullisempi, pulpettikatto vai harjakatto?
Pulpettikatto on yleensä edullisempi, koska siinä on vain yksi lape – vähemmän kattopintaa, materiaalia ja työtä. Harjakaton lisähinta on kuitenkin maltillinen suhteessa katoksen kokonaishintaan.
Kumpi kattotyyppi kestää lunta paremmin?
Molemmat kestävät, kun rakenne on mitoitettu oman alueen lumikuormille. Ero on lumen käyttäytymisessä: harjakatto jakaa lumen kahteen suuntaan, pulpettikatossa koko lumi poistuu yhdeltä reunalta, mikä huomioidaan lappeen suuntauksessa.
Pitääkö autokatoksen katon olla samanlainen kuin talon?
Ei ole pakko, mutta yleensä se kannattaa – samaa kattomuotoa ja katteen väriä toistava katos istuu pihaan parhaiten. Asemakaava voi joillakin alueilla myös määrätä kattomuodosta tai kaltevuudesta.
Mikä katemateriaali autokatokseen kannattaa valita?
Kaltevuus ohjaa valintaa: loivalle katolle sopivat huopa ja lukkosaumapelti, jyrkemmälle lappeelle myös profiilipelti. Valokatteella katoksen alle saadaan luonnonvaloa. Väri ja tyyppi valitaan päärakennuksen mukaan.
Vaikuttaako kattotyyppi rakennuslupaan?
Ei suoraan – luvantarve määräytyy ensisijaisesti katoksen koon ja sijoituksen mukaan. Asemakaavan määräykset voivat kuitenkin ohjata kattomuotoa, joten kaava kannattaa tarkistaa ennen valintaa.
Yhteenveto – katto valitaan pihan, ei muodin mukaan
Pulpettikatto ja harjakatto ovat molemmat toimivia ratkaisuja autokatokseen – valinta ratkeaa talon tyylin, pihan kulkureittien ja budjetin perusteella. Pulpettikatto on yleisin ja edullisin, harjakatto perinteisen pihan klassikko. Tärkeintä on, että rakenne mitoitetaan oman alueen lumikuormille ja katemateriaali valitaan kaltevuuden mukaan.
Meillä Kotikatoksella et jää näiden valintojen kanssa yksin: arkkitehtimme suunnittelemat katokset räätälöidään pihaasi sopiviksi, ja käymme kattotyypin, katteen ja värit läpi paikan päällä. Varaa maksuton suunnittelukäynti, niin katsotaan yhdessä, kumpi katto pukee sinun pihaasi – tai soita suoraan: 0400 159 817.
Lähteet
- Ilmatieteen laitos – Sade, pilvet ja lumi: kysymyksiä ja vastauksia
- Vesi.fi – Lumitilanne ja lumikuorma (Syke)
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 (kulkuteiden suojaaminen putoavalta lumelta)
